Historiaa - seuran alkuvuodetNuorisoseura on perustettu 1800-luvun loppupuolella ja seuran historiaan on kuulunut aktiivisia ja vähemmän aktiivisia kausia. "Sivistys on lemiläisille melkein kokonaan tuntematon asia"Lemin nuorisoseuran perustamista edelsi kansansivistystyön ulottuminen myös Lemille. Kirjasto perustettiin 1863. Vuonna 1883 Ilmarisen kirjeenvaihtaja Kalle totesi väliotsikossakin mainitut sanat: "Sivistys on lemiläislle melkein kokonaan tuntematon asia". Tuosta kirjoituksesta kului vielä vuosikymmen, ennen kuin Lemin nuorisoseuran järjestäytymiskokous pidettiin jumalanpalveluksen jälkeen 19.11.1893 Lemin kansakoululla. Perustajajoukko oli pitkälti sama, joka oli kansakouluakin perustamassa. Nuorisoseuraan liittyi 19 jäsentä ja Etelä-Karjalan nuorisoseura vahvisti Lemin nuorisoseuran säännöt tammikuussa 1894 - Lemin nuorisoseuran alkusanat oli lausuttu.Innokkaita puuhamiehiä Nuorisoseuran taustalla olivat laivuri Aatu Karhu sekä kansakoulunopettaja Aleksanteri Karttunen ja tämän Maria-vaimo. Suomen itsenäistymiseen asti pääasiallisena toimintamuotona olivat kuukausikokoukset, joiden ohjelman johtokunta oli vahvistanut. Kokouksiin, jossa nautittiin myös ohjelmallisista osuuksista, saivat ottaa osaa myös seuran ulkopuoliset henkilöt, mutta ainoastaan jäsenillä oli mahdollisuus ottaa osaa keskusteluun j äänestyksiin. Keskusteluja käytiin muun muassa oppivelvollisuuslain säätämisestä, Lemin kansakoulutilanteesta sekä naisten sivistämisestä, kahvinjuonnista ja suhtautumisesta tanssiin. Leminniemessä jopa 2000 juhlavierastaIltamia järjestettiin esimerkiksi vappuna, Marianpäivänä, vuodenvaihteessa ja laskiaisena. Vuonna 1896 järjestetyistä iltamista kerrottiin seuraavaa (seuran kirjuri Aatu Pekari): "L. Nuorisoseura vietti liikkuvan kokouksen eli Iltaman Ruomin kylässä talollisen Elias Kirvesniemen talossa tk. päivämääränä. Puheen piti Herra O.I. Helander puhtauden tärkeydestä. Näyteltiin illan kuluessa kaksi näytelmää 'Kihlaus' ja Pappilan tuvassa'. Wäliaikana puheen ja näydelmien välillä oli lausuntoa ja laulua. Lopussa oli Nuorison leikkiä, puku tanssia ja yleinen tanssi. Iltamassa oli noin 50 henkeä. Ilta kului hauskasti ja talon väli oikein tyyyväinen ja pyysivät vastakin tulemaan." Kesäisin pidettiin ohjelmallinen vuosijuhla, joka kesti koko päivän. Ennen oman seuratalon Tapiolan rakentamista juhlaa vietettiin Leminniemessä. Juhlaan kuului kilpailuja ja arpajaiset. Joskus juhlissa mainitaan olleen "Postikonttori", josta yleisö sai ostaa pientä korvausta vastaan hauskoja kirjeitä. Vuosina 1895 ja 1911 vietettiin keskusseuran vuosijuhlaa. 1895 juhlapaikkana oli Leminniemi, jonne saapui noin 2000 juhlijaa! Lähde: Talka Anu: Sivitystyöstä Harrastustoimintaan
Historiaa tullaan hiljalleen täydentämään uusin artikkelein ja kuvin. |